Pärakin sitten saatiin metsään

Ja ihan hyvällä tuloksella. Haettiin Cup-7:n rastit porukalla Sorvalammen maastosta. Ihmeteltiin siinä matkalla kilpailijoiden puheita: vaikeaa, "klurig bana" ja mitä niitä juttuja oli. Paria pientä reitinvalinnallista harhaa lukuunottamatta menimme rastilta rastille suorinta tietä. Ihan kuin suunnistuksessa kuulemma pitäisikin tehdä. Rastinottoa harjoiteltiin 24 kertaa, mikä varmaan riittää Jukolassa mille osuudelle tahansa. Taktiikka tehtiin valmiiksi myös pidemmille väleille. Kaiken muun hyvän lisäksi saimme myös ehkä ratkaisevan edun muihin, sillä testasimme myös sadekelin tekniikan, taktiikan, kengät, kompassin sekä muun varustuksen. Tuli muuten jälleen kerran todistettua myös se fakta, etteivät Fjärdelagetin pojat ole sokerista tehty.
Tästä jatketaan viikonloppuna. Ajateltiin muuten mennä jo perjantaina pystyttämään huoltotelttoja ja muuta rekvisiittaa, että on sitten emoseuralaislla huipuista rupuihin hyvä olla. Sen verran kuitenkin kiusataan, että sadetanssit tanssitaan illalla, joten varautukaa mutaan kisakeskuksessa ja luikkaisiin risukkoihin. Avokalliotakin alueella kuulemma on, mutta se on vaan aika paksun kivikon, risukon ja heinikon peitossa.

4 yötä Jukolaan

Kohta päästään irti kuin sonnilauma. Vauhdilla metsään ja nöyränä pois. Maastonhan tuntee kaikki, siinä ei ole mitään yllättävää, ellei vahingossa osu johonkin hyväkulkuiseen polunpätkään tai avokalliolle...
Jalka vihoittelee, mutta siihen on omat kikat keksittynä, viimeisimpänä koitan tänään 10m teippiä..
Majoituskin järjestynee myös emoseuralle, joten sinne menemme tottakai siinä tapauksessa. Jos ei onnaa niin varasuunnitelma onnistuu kyllä, kyllä seikkailijalle aina tilaa löytyy
Tänää cuppiin pelottelemaan muita ja kehumaan itteämme, siitä lähtee Jukolaviikko liikkeelle! :)
VIIV

Jukola viimeistelyä

Viimeistelyt Jukolaa varten ovat täydessä käynnissä. Lähes kaikki on otettu huomioon. Alla muutama treeniesimerkki:
Yöunet minimointia
Seisoskelua mutapellolla sateessa
Seisokelua ja huippu-urheilijoiden vauhdin ihastelua yleisörastilla
Suunnistusta aamutuimaan sateessa
Odottelua
Sosiaalista kanssakäymistä tuttujen ja tuntemattomien kanssa
Kahvittelua
Sämpylöiden syömistä

Tämä kaikki on ollut mahdollista toteuttaa puolen viikon aikana Stadi-cupissa ja NLA-järjestelyissä. Oikeastaan mitään muuta ei ole jäänyt tekemättä kuin suunnistusharjoittelu. Mutta aina ennenkin se osuus on mennyt rutiinilla, joten ei liene syytä huoleen. Toivo tosin vielä elää, että torstaina ehtisi Länsirasteille testaamaan tuota "vauhdikasta" suunnistusta, sitähän tämän vuoden Jukolassa tarvitaankin.

Aavarannan länkkärit

Aavarannan länkkärit vaativalla teemalla oli mainio treeni Jukolaa varten, oli ryteikköä, suota ja ylämäkeä ja kauimmat rastit oli jopa vaativissa rastipisteissä. Oli kansallisen tasoinen 7 km rata. Fjärdestä oli mukana ainakin DB ja Capu. Hyvä että saatiin kaksi hyvää treeniä samalla viikolla. Tästä on hyvä jatkaa Jukolaan. Onneksi länkkäreissä voi vielä siirtyä juoksemaan pitempiä ratoja ettei saa takkiin omalta jälkikasvulta.

Ensi viikolla pitää seurata Tero Föhrin vanhaa viisautta ; viikkoa ennen Jukolaa pitää treenata rauhallisetsi alle 10 tuntia, siitä hyvä neuvo jokaselle fjärden jäsenelle.

Ohjelmassa kuitenkin Cup 7 ja Länkkärit ja JUKOLA

Capu sanoi KÄY KARTALLA...

ennen Jukolaa!

Ja tottelevainen kun olen niin otin ison askeleen ja kipusin kartalle









Kyllä tää laji on aivan mahtava, ja nauttia saa kunhan vitsii.
Ja on se totta, kävin kyllä harjoittelemassa myös tänään, OKM oli ohjelmassa ja mukava sopivan haastava rata oli tarjolla Sjundeåssa. Pääsin metsään melkein viimeisenä (kävin alkulammitys rundilla RR radalla ensin) ainoastaan Jani lähti perään, ihmetteln kyllä kovasti miten Jani on harjoitellut tänä keväänä koska hän tuli kiini vasta viidenellä rastilla?
Sitten tulikin Capun selkä vastaan ryteikössä, tässä vaiheessa yritin oikein urakalla näytää että kuulun kyllä fjäärdetin joukoon ja juoksutin Capun mäkeä ylöös väärään laaksoon. Kyllä muuten huomas että Capu on harjoitellut koska vaikka kuinka sitten yritin juosta kovaa niin kyllä hän vaan sielä vieressä roikkuin.
No sitten suraavan kerran kun Capun näin oli kun hän tuli polkua vastaan 13-14 välillä, siinä vaiheessa yritin jo ravistaa vanhaa kilpakuppania (JK) kannoilta ja onnistui sekin loppujen lopuks, mutta pelkäsin kyllä että kone hyytyy sitä ennen.
Jukolassa sitten on vain tupplasti enemmän matkaa ja vielä yöllä, hyvä puoli siinä on että hyttysillä ei ole otsalamppua.
Ei tämä OKM valitettavasti ihan feelfritt mennyt, pummia tuli kyllä noin 2min verran joten kai tässä on mentävä vielä kerran kartalle.


Pummit:
Pahin oli kai siinä Capun kassa mäkivetoa juosten 7-väli
Isoin sitten ysi rastilla.

Vajaa kaksi viikkoa Jukolaan

Ja viikonloppuna oli ensimmäistä kertaa tänä vuonna odottava fiilis. Siis että ihan odotti Jukolaa, itse juoksua että taphtumaa ylipäätään. Menihän se fiilis ohi yhtä nopeasti kun tuli, mutta positiivista kuitenkin.
Toinen positiivinen fiilis tuli lauantaina pyöräillessä Lepsämäjoentietä. Juuri ennen Rinnekotia lahnuksesta päin tullessa on pieni mäennyppylä, jossa autojakin ihan varoitetaan jyrkkyydestä liikennemerkillä. Olisiko tuo ollut pahimmillaankaan 20 %:a enempää. Pituuskin jäi alle kilometriksi ja kokonaisnousuakaan ei tullut 50 metriä enempää.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Giro+di+Leps%C3%A4m%C3%A4njoki&srs=EPSG%3A3067&y=6693672&x=371353&lang=fi
Mutta pienen aavistuksen se antoi isojen poikien pyöräilyistä Girolla ja Tourilla. Kovaa hommaa, oli "eväät" mitkä tahansa.
Ajatus olisi, että edes kerran vielä kerkiäisi kartan kanssa metsään ennen Jukolaa. OKM jää kyllä väliin. Muutenhan olisi todennäköistä, että joutuisi vielä vanhoilla päivillä emoseuran ykköseen juoksemaan.

Emoseuran jukolakatsastukset

Raseborgin kisa oli myös Jukolakatsastus, huonolta näyttää seuran muille joukkueille koska näyttökriiterien mukaan laskettuna IIIV oli 5. ja Stenhård ankkare 6. sekä Capu 8. (7. yli 7km juosseista) seuran virallisessa näyttökisassa.