Lajien kirjoa

Se meni sitten tuo rastiviikkokin ihan "reisille". Mykoplasma vai mikä lie painoi kovasti päälle yskän ja muun muodossa, joten maanantain koettelemusten jälkeen päätin huilata tiistain ja katsoa torstaina uudestaan. Olihan toki positiivistakin viikolla, koska sain muitakin joukkueen jäseniä treenaamaan. Herra Pasonen kerkesi pitkiltä lenkeiltään myös 7 kilometrin pikapyrähdykseen tiistain kisassa stunttinani. Sovittiin, että jättää viimeisellä leimaamatta, mutta ei kuulemma luottanut muistiinsa, joten hänpä jätti jo ykkösellä leiman väliin. Ihan hyvin poika kuitenkin suoriutui. Keskiviikkona muuten oli ohjelmassa suunnistajien SM-golf, jossa teinkin "elämäni kierroksen" ja olin tuloksissa jopa viides, tuloksena 86 lyöntiä (voittajalla 82). En muuten ikinä ennen ole pelannut alle 90, joten ihan hyvään paikkaan kierros tuli. Seuraavaa moista saadaan varmaan sitten odotella. No, torstainakaan olo ei tuntunut erityisen vahvalta, suunnistusta ajatellen, joten toimin silloinkin kuskina perheemme pomolle. Ja totesin siinä odotellessani, että kyllä tämä suunnistus on tuore laji penkkiurheilijalle. Joten perjantaina meninkin sitten mieluummin töihin. Lauantaina piti kuitenkin kokeilla taas numero rinnassa, koska jostain syystä natiaiset oli saatu ylipuhuttua "come backiin" suunnistuksen saralla. Oma suoritus oli sitä itseään, kun ajatus on muualla ja keskittyminen on jaksamisessa. Kompassikin näytti sitä sun tätä tai ei ainakaan sinne, minne itse olisin halunnut mennä, ja itse asiassa meninkin. Koko rata kuitenkin kierrettiin ja taisi jonkunmoinen suunnistuskärpänenkin purra loppumetreillä. Olisikohan ollut sama kärpänen asialla, koska perheen naiset alkoivat jo suunnittelemaan ensi vuoden rastiviikkoja. No, sinne on vielä pitkä aika ja naisilla kuulemma on oikeus muuttaa mieltään vaikka kuinka monta kertaa.
Toivottavasti tauti ja jälkiseuraamukset on jo voitettu kanta, ja voidaan oikeasti siirtyä tuohon lenkkeilyvaiheeseen. Tähän asti kun nuo lupaukset ovat olleet yhtä tyhjiä kuin aina ennenkin.
Ai niin, tulihan tuota sosiaalista elämää vietettyä suunnistajien kanssa viikolla. Siinä kuulumisisa vaihdellessa, tuli sellainenkin asia ilmi, että Anu Ekström ei ole ikinä juossut Jukolassa, mutta haluaisi sen tehdä ja ilmoittautui myös Fjärdelagetin varamieslistoille.

Lenkillä!

Viime viikon sairastelun jälkeen kävin eilen puolen tunnin hölkällä. Ja hyvin meni, ylämäetkin, jos ei nyt ihan juosten, niin ainakin niin, että jossain vaiheessa kumpikin jalka oli ilmassa. Ensi viikolla ohjelmassa FIN5. Ja sitten pitäisikin jo pikku hiljaa aloittaa treenaaminen kohti vuotta 2012. Suunnitelmissa mm Fjärdelagetin pyörämarssi Espoosta Tenholaan. Aiemmin olemme retken tehneet kaksistaan Antan kanssa, mutta huhujen mukaan koko Fjärdelaget osallistuisi tapahtumaan tänä vuonna. Kunhan saadaan päivä sopimaan...

Niistä kahdestakymmenestäyhdeksästä "triviaa":

Nyt kun yhteensattumien johdosta ei (taaskaan) ole päässyt lenkille tai temkemään muutakaan rasittavaa, niin jämähdin eräs ilta tsekkailemaan oma tuloshistoriaa jukola.com:ssa. Ovat pojat tehneet aika messevän duunin. Niinpä omien tulosten tsekkailuun ei mennyt tuntia enempää. Suurin piirtein kun muisti missä seurassa alkuaikona tulikaan juostua, niin hyvin löytyi. Kuten myös joukkuekavereita, joita ei ihan heti olisi muistanutkaan. Yhteensä heitä 78 eri henkilöä, joista 47:n kanssa kerta on, ainakin toistaiseksi, jäänyt ainoaksi. Onhan siellä toki joukossa myös kolme, joiden kanssa on tahkottu jo kymmenen kertaa samassa joukkueessa. Löytyipä myös kolme herraa joiden kanssa ollaan juostu samassa joukkueessa kahden eri seuran väreissä. Itseä parempaa seuraakin on ollut tarjolla: mm. 4 Jukola-voittajaa ja 4 pronssimitalistia. Omien joukkueiden sijoitukset eivät jostain syystä ole olleet noin hyviä. Siitä varmaan johtuukin se, että "nostoa" on tullut 2025 sijaa ja tiputusta vain 17. Tottahan se tietysti on, että ainoat kerrat kun sadan joukossa on päässyt juoksemaan, niin silloinhan nuo tiputukset ovat tapahtuneet.
Osuuksia on juostu seuraavasti: 1:9, 2:7, 3:5, 4:0, 5:1, 6:4, 7:3. Voipi hyvinkin olla, että joskus vielä pääsee kokeilemaan tuota neljättäkin...
Mutta ensi vuonna juostaan melkein kotimetsissä ankkuriosuus ja saadaan tasaluvut täyteen silläkin rintamalla.
Kuume onkin jo pikkuhiljaa helpottanut, joten eiköhän tässä taas voi jättää nämä tilastojen analysoinnit muille ja aloittaa ennennäkemättömän ja -kuulumattoman vuoden treenijakson. Tavoitteethan ovat jo olemassa.

Mukava keli, hauska treeni

Männä viikolla tehty kaikkea kivaa treenimielessä. Uitu, juostu, fillaroitu maastossa ja maantiellä. Eräänlainen enkka tuli pari päivää sitten Nuuksiossa kun Peten kanssa uitiin kaikissa eteen sattuvissa järvissä-lammissa. Ja tulihan niitä pari tuntisen lenkin aikana 16. Siihen päälle pari uimareissua niin totaali oli uintia 19 eri järvessä. Ei paha jos tykkää. Maantiellä piti polkaista hissunkissun, mutta lähti lapasesta ekassa alamäessä noin 800 m kohdalla..tulikin sitten reippaan puoleinen lenkki kun suunniteltu 45 min meni puoleen tuntiin..nooo.. Vesperin terassi oli maalina joten syykin oli ymmärrettävä. Ny lomille, en vielä tiedä minne, mut joka tapauksessa, sooon moro!