On arvio tällä hetkellä Jukolan ensimmäisestä osuudesta. Toivottavasti lopputulema on kuitenkin vielä lähempänä puoltatoista tuntia kuin kahta, siis sitten kesäkuussa.
Vajaa kaksi kuukautta meni tekemättä juuri mitään kunnon parantamisen hyväksi. Syitä ja varsinkin tekosyitä oli riittämiin. Pari viikkoa sitten pästiin kuitenkin taas "kasvu-uralle" ja kuntohan nousee kohisten. Tai ainakin suhisten. Männä viikolla harjoituspäiväkirjaan merkattiin jo kolme lenkkiä pyörällä sekä kolme myös juosten. Juoksusta voi tosin puhua tässä yhteydessä vain huumorimielellä. Mutta eipä nuo lenkit tosin kovin tiukan kävelytuomarin sihdin läpikään olisi menneet. Pisin oli perjantain hölkkä työpulpetilta kotiin, 44 minuuttia.
Maastoon en vielä ole ehtinyt mutta taitaa sekin päivä olla lähempänä kuin koskaan tänä kesänä. Pari kertaa olisi varmaan hyvä käydä ennen Jukolaa. Koko yötä ei nimittäin tänä vuonna(kaan) ole aikaa viettää metsässä. Juna Helsingistä Turun laivarantaan nimittäin lähtee siinä viiden jälkeen aamulla ja siinä olisi kuulemma hyvä olla mukana, jotta taas olisi Maarianhaminassa sunnuntai iltapäivällä.
Kuivaharjoitteluakin tuli muuten kokeiltua talvella. Nurkista löytyi Kytäjä-Jukolan kartta, missä oli kaikki rastit. Piirtelin siihen reittini viiime kesältä "ulkomuistista" katsomatta kisakarttaa. Aika hyvin meni reitti kohilleen, ei tosin yhdeltä istumalta.
Fiilis on kuitenkin edelleen sellainen, että kakkososuudella on kaikki mahdollisuudet päästä nostamaan sijoitusta kolminumeroisia lukuja. Kukas se muuten joutuukaan siellä vaihtopuomilla odottelemaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti