Det börjar dra ihop sig

Eihän tässä ole kuin pari viikkoa enää. Mitään uutta raportoitavaa ei ole, kunto on nousussa, kuten aina. Tai sen verran muutosta on tapahtunut, että lenkistä ei oikein tunnu palautuvan ollenkaan. Vaikka lenkkiväli on harva, painaa edellinen silti jaloissa. Toinen, ilmeisesti sekin vanh... eikun kokemuksen tuoma merkki on, että askeleesta on tullut aika lyhyt. Kevyt englantilainen jalkapallohölkkä kuvaa ehkä parhaiten nykyistä huippuvauhtia. Tosin huippuvauhtia ei oikein nykypäivänä tule edes testattua, auto kun odottaa kiltisti parkkipaikalla toisin kuin joskus ennen bussit. Kolme kertaa on tullut käytyä metsässä ihan suunnistamassa. Jos niistä jotain positiivista hakee, niin lippu on löytynyt. Toisaalta, ei näillä kilsoilla kävellen saisikaan pummata. Ohessa linkki Espoo-rastien reittihärveliin, missä tiistai-iltana kätevästi tuli yhdistettyä kävelysuunnistus- ja maastojuoksuosioita. http://www.espoonakilles.fi/RouteGadget/cgi-bin/reitti.cgi?act=map&id=97&kieli=fi
Tästä jatketaan, leuka rintaa ja kohti uusia pettymyksiä, vai miten se nyt meni.