Liikuntaa kertyi vajaat 6 tuntia sisältäen hölkkää kerran, kuntopyöräilyä ja kotijumppaa kerran, hiihtoa pari kertaa sekä salib.. sählyä. lauantaina pelattiin perinteinen Jekku-turnaus, minne olin saanut kutsun. Maalivahdiksi vielä, jota olinkin torstaiaamuna kokelemassa. Polvet ja kyynärpäät ruville ja kädet mustelmille oli lopputulos. Mutta myös se, ettei itse turnauksessa luottoa tolppien väliin enää ollutkaan, vaan pelipaikaksi tuli tuttu vasemman pakin paikka. Miksiköhän aina se?
Yhdeksän joukkueen kutsuturnauksessa pelaavat alkujaan eri mainostoimistojen kokoamat joukkueet. Toki "vahvistuksiakin" haalitaan. Vaikka säännöt kieltävätkin nykyiset liiga- sekä ykkös- ja kakkosdivaripelaajat, ovat vahvistukset todella vahvistuksia. Tänä vuonna mm Oilersin entinen SM-kultamaalivahti, ja aiemmin saman joukkueen kapteeni.
Omalla joukkueellammekin, jossa pelasin muuten ensimmäistä kertaa, oli myös oikeitakin vahvistuksia, jonka seurauksena järjestävä "ry", Jägermeister Alpenskiclub Finland, saattoi juhlia voittoa ensimmäistä kertaa turnauksen 11-vuotisen historian aikana. Oma panokseni viidessä ottelussa oli tehot 1+1 sekä 6 minuuttia jäähyjä.
Ja nytpä ovatkin paikat taas ihan romuna. Toipuminen on ehkä kuitenkin hieman nopeampaa kuin "kotisohvaperunalla". Näillä kuitenkin taas mennään, viikonloppuna olisi haaveena pitkä lenkki hiihtäen. Mutta katellaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti