Svarta natten part II

Svarta Natten

NÅIDM Kimito 2011

Nåidin kisat juostiin taas tuttuun tapaan kahtena kisana samana päivänä, Kemiön paikallisen sportföreningin järjestämänä. Kuuluttajan apuna toimi muuten Pålle, fjärden entisen ? jäsenen Pellin veli. OK oli taas matkassa kisan suurimalla porukalla, mutta muita fjärden jäseniä ei näkynyt !! Aivan kuten SV joka seurana boikotoi kisoja ja juoksi jotain lähempänä olevia kissanristiäiskansallisia kotinurkilla, Capun mielestä vähän "skit stil" koska NÅIDin järjestäminen ei ole mitään herkkua, ja jos iso seura jää pois niin kisoja ei ehkä tulevaisuudessa järjestetä.

Nåidin kisoista tuli capulle kaksi yllätyspronssia sekä keskimatkalta että viestistä. Keskimatkan juoksu oli Capulta vuoden paras,( kartta alla, tulikin Yllä toim huom) mutta viestissä saan kiittää tänä vuonna joukkuekavereitani Ollia jaRadea. ( sekä hylsyn ottaneita PIFeniä että Bisseä (OKII) jonka polvi valitettavasti meni mäsäksi kesken juoksua.)

Keskimatkalla oli tietysti hieman helpompaa pärjätä kuin Mikael ja Sören juoksi H 21 ja Kenkku keskeytti. H 45 sarjassa, jolla oli sama rata, en olisi päässyt mitaleille, mutta D 21. olisin tokin saannut hopeaa Yggigsen jälkeen.

Tulokset

http://tunkki.homeunix.org/tulokset/se/2011_kimitoh/h40/tilanne/1/0/

Sommar-OS

Pidettiin sitten kesäolympialaisetkin. Paikkana oli Askiston upea, kisoja varten vartavasten uudistettu areena. Lajeina olivat: golf-chippi, saappaanheitto, neppis, jalkapallon pomputtelu, naulan naulaaminen pölkkyyn, paperilennokin pituusheitto, tasapainoilu liinalla, vauhditon pituushyppy sekä etäisyyden arviointi. Voittajaksi selvisi (kaikkien yllätykseksi) juniori Danny. Kisojen jälkeen nautittiin Bossen tarjoamista ravuista (ja yllätykseksemme myös paistista) ja asiaan kuuluvista lisukkeista, HJK:n pelistä sekä tietenkin hyvästä seurasta.

FSOM 2011 Individuellt

Capukin kävi viikonloppuna pohjanmaalla, Tulokset ja kartta alla. Meni ihan mukavasti 8. rastille saakka, pientä keskimatkatyyppistä neppailua, mutta heti kuin piti nostaa vauhtia pitkällä helpolla( sähkölinja kyllä pysähtää) Capu oli jo henkisesti lyöty. Pohja ja aluskasvillisuus oli capun polville (ja voimille ) liikaa. Ensi vuonna kirmaistaan uudessa sarjassa, paremmalla vauhdilla ? Ovanmalmin kallioilla ja Tenholan kirkonkylässä, toivottavasti silloin saan seuraa muiltakin fjärden jäseniltä? Kuriositeettina mainittakoon että tänäkin vuonna kisoissa oli muuten fjärdelaget, eka kerta sitten v 1981 H 14 sarjassa oli 4 Okn joukkuetta. 1981 juoksin muuten Järvenin kisoissa 3 joukkueen ankkurina ja nostin joukkueeni Okn kakkos ja nelos joukkueen ohi, ei se pärjääminen niin tärkeätä ole pääasia että lyö seurakaverit !, Muuten H 14 fjärdessä oli aloittajana myös capun jälkikasvua joten ehkä tulevaisuus myös fjärden osalta on turvattu. H14 ykkönen teki niin kuin H21 ykkönen ja voitti ! Muuten H21 ykkönen oli melkein sama kuin fjärde perustamisajankohtana ahvenanmaalla 1990 Jani ja Mikael oli vain saannut juiori Vesan kaveriksi ja nyt on vain kolme osuutta vanhan neljän tilalle. Pitäisikö fjärde myös juosta 21 sarjaa, kun muutkin vahnat gubbet pärjää?

Lajien kirjoa

Se meni sitten tuo rastiviikkokin ihan "reisille". Mykoplasma vai mikä lie painoi kovasti päälle yskän ja muun muodossa, joten maanantain koettelemusten jälkeen päätin huilata tiistain ja katsoa torstaina uudestaan. Olihan toki positiivistakin viikolla, koska sain muitakin joukkueen jäseniä treenaamaan. Herra Pasonen kerkesi pitkiltä lenkeiltään myös 7 kilometrin pikapyrähdykseen tiistain kisassa stunttinani. Sovittiin, että jättää viimeisellä leimaamatta, mutta ei kuulemma luottanut muistiinsa, joten hänpä jätti jo ykkösellä leiman väliin. Ihan hyvin poika kuitenkin suoriutui. Keskiviikkona muuten oli ohjelmassa suunnistajien SM-golf, jossa teinkin "elämäni kierroksen" ja olin tuloksissa jopa viides, tuloksena 86 lyöntiä (voittajalla 82). En muuten ikinä ennen ole pelannut alle 90, joten ihan hyvään paikkaan kierros tuli. Seuraavaa moista saadaan varmaan sitten odotella. No, torstainakaan olo ei tuntunut erityisen vahvalta, suunnistusta ajatellen, joten toimin silloinkin kuskina perheemme pomolle. Ja totesin siinä odotellessani, että kyllä tämä suunnistus on tuore laji penkkiurheilijalle. Joten perjantaina meninkin sitten mieluummin töihin. Lauantaina piti kuitenkin kokeilla taas numero rinnassa, koska jostain syystä natiaiset oli saatu ylipuhuttua "come backiin" suunnistuksen saralla. Oma suoritus oli sitä itseään, kun ajatus on muualla ja keskittyminen on jaksamisessa. Kompassikin näytti sitä sun tätä tai ei ainakaan sinne, minne itse olisin halunnut mennä, ja itse asiassa meninkin. Koko rata kuitenkin kierrettiin ja taisi jonkunmoinen suunnistuskärpänenkin purra loppumetreillä. Olisikohan ollut sama kärpänen asialla, koska perheen naiset alkoivat jo suunnittelemaan ensi vuoden rastiviikkoja. No, sinne on vielä pitkä aika ja naisilla kuulemma on oikeus muuttaa mieltään vaikka kuinka monta kertaa.
Toivottavasti tauti ja jälkiseuraamukset on jo voitettu kanta, ja voidaan oikeasti siirtyä tuohon lenkkeilyvaiheeseen. Tähän asti kun nuo lupaukset ovat olleet yhtä tyhjiä kuin aina ennenkin.
Ai niin, tulihan tuota sosiaalista elämää vietettyä suunnistajien kanssa viikolla. Siinä kuulumisisa vaihdellessa, tuli sellainenkin asia ilmi, että Anu Ekström ei ole ikinä juossut Jukolassa, mutta haluaisi sen tehdä ja ilmoittautui myös Fjärdelagetin varamieslistoille.

Lenkillä!

Viime viikon sairastelun jälkeen kävin eilen puolen tunnin hölkällä. Ja hyvin meni, ylämäetkin, jos ei nyt ihan juosten, niin ainakin niin, että jossain vaiheessa kumpikin jalka oli ilmassa. Ensi viikolla ohjelmassa FIN5. Ja sitten pitäisikin jo pikku hiljaa aloittaa treenaaminen kohti vuotta 2012. Suunnitelmissa mm Fjärdelagetin pyörämarssi Espoosta Tenholaan. Aiemmin olemme retken tehneet kaksistaan Antan kanssa, mutta huhujen mukaan koko Fjärdelaget osallistuisi tapahtumaan tänä vuonna. Kunhan saadaan päivä sopimaan...