On arvio tällä hetkellä Jukolan ensimmäisestä osuudesta. Toivottavasti lopputulema on kuitenkin vielä lähempänä puoltatoista tuntia kuin kahta, siis sitten kesäkuussa.
Vajaa kaksi kuukautta meni tekemättä juuri mitään kunnon parantamisen hyväksi. Syitä ja varsinkin tekosyitä oli riittämiin. Pari viikkoa sitten pästiin kuitenkin taas "kasvu-uralle" ja kuntohan nousee kohisten. Tai ainakin suhisten. Männä viikolla harjoituspäiväkirjaan merkattiin jo kolme lenkkiä pyörällä sekä kolme myös juosten. Juoksusta voi tosin puhua tässä yhteydessä vain huumorimielellä. Mutta eipä nuo lenkit tosin kovin tiukan kävelytuomarin sihdin läpikään olisi menneet. Pisin oli perjantain hölkkä työpulpetilta kotiin, 44 minuuttia.
Maastoon en vielä ole ehtinyt mutta taitaa sekin päivä olla lähempänä kuin koskaan tänä kesänä. Pari kertaa olisi varmaan hyvä käydä ennen Jukolaa. Koko yötä ei nimittäin tänä vuonna(kaan) ole aikaa viettää metsässä. Juna Helsingistä Turun laivarantaan nimittäin lähtee siinä viiden jälkeen aamulla ja siinä olisi kuulemma hyvä olla mukana, jotta taas olisi Maarianhaminassa sunnuntai iltapäivällä.
Kuivaharjoitteluakin tuli muuten kokeiltua talvella. Nurkista löytyi Kytäjä-Jukolan kartta, missä oli kaikki rastit. Piirtelin siihen reittini viiime kesältä "ulkomuistista" katsomatta kisakarttaa. Aika hyvin meni reitti kohilleen, ei tosin yhdeltä istumalta.
Fiilis on kuitenkin edelleen sellainen, että kakkososuudella on kaikki mahdollisuudet päästä nostamaan sijoitusta kolminumeroisia lukuja. Kukas se muuten joutuukaan siellä vaihtopuomilla odottelemaan?
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
torstai 28. huhtikuuta 2011
keäkausi alkoi
Pitkäperjantaina keskimatka ja eilen reserviläisten maastojuoksu Granin hiekkaradalla. Aika oli ennakko odotuksia parempi 10;03 . Vaikka hävisinkin jälkikasvulle 30s tulos on tyydyttävä heikon talven jälkeen. Tästä on aikaa vajaa kaksi kuukautta aikaa herkistellä ennen jukolaa. Toivottavasti ehdin kartalle vielä pari kertaa ennen jukolaa, ja vielä toivoisin että näkisin myös joukkuemme muita jäseniä treeneissä.
lauantai 9. huhtikuuta 2011
70-vuotisjuhlat
Käytiin Antan kanssa onnittelemassa ikinuorta manageria. Luvattiin järjestää porukalla yleviä elämyksiä kesällä.
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Kilpailukausi alkoi
Mutta asiaan, viikonloppuna oli m.m NÅIDin hisukisat. Capu oli taas kauden ensimmäisessä ja viimeisessä hisukisassa. Edistystäkin on tapahtunut ei tullut hylsyä tänä vuonna.
kartta yllä ( löytyy myös reittihärvelistä, http://www.mu-suunnistus.fi/harveli/cgi-bin/reitti.cgi?act=map&id=17&kieli==
Kevättä rinnassa
Ja tulehdus lonkassa. Vaikka PUF tiesikin, ettei sairaskertomukset ketään kiinnosta, niin ajattelin kuitenkin sellaisesta kirjoitella. Eipä tänne mitään muutakaan tekstiä juuri tule.
Helmikuun alun hölkkäily, parhaimmillaan jopa neljä hölkkää viikossa, ei sitten kovin hyvä juttu ollutkaan. Juuri kun hölkkä alkoi tuntua jo paikoittain juoksulta, alkoivat paikat kronaamaan. Ainahan ne toki näillä kilsoilla niin tekevät, mutta nytpä joutui jopa toteamaan lauluntekijän sanoin "jatkoin matkaa kävellen kotiin". Pari viikkoa lepoa ei asiaa parantanut. Toki nuo pari treenien mallinäyttöä ehkä pahensivat asiaa. Pakkohan sitä oli sitten mennä ihan oikealle lekurillekin. Kun ei tuo netistä diagnoosin etsiminen näillä nakeilla niin helposti onnistu. Pari viikkoa vielä pitäisi totaalilepoa viettää ja Buranaa kolmesti päivässä. Epikriisiin oli lekuri vielä laittanut loppukaneetiksi: "Potilas ei ollut halukas kortisoni-pistokseen". Mitä turhia, silloinhan ehkä olisi joutunut aloittamaan lenkkeilyn jopa viikon päästä ja tavoitehan on vasta ensi vuodessa.
Helmikuun alun hölkkäily, parhaimmillaan jopa neljä hölkkää viikossa, ei sitten kovin hyvä juttu ollutkaan. Juuri kun hölkkä alkoi tuntua jo paikoittain juoksulta, alkoivat paikat kronaamaan. Ainahan ne toki näillä kilsoilla niin tekevät, mutta nytpä joutui jopa toteamaan lauluntekijän sanoin "jatkoin matkaa kävellen kotiin". Pari viikkoa lepoa ei asiaa parantanut. Toki nuo pari treenien mallinäyttöä ehkä pahensivat asiaa. Pakkohan sitä oli sitten mennä ihan oikealle lekurillekin. Kun ei tuo netistä diagnoosin etsiminen näillä nakeilla niin helposti onnistu. Pari viikkoa vielä pitäisi totaalilepoa viettää ja Buranaa kolmesti päivässä. Epikriisiin oli lekuri vielä laittanut loppukaneetiksi: "Potilas ei ollut halukas kortisoni-pistokseen". Mitä turhia, silloinhan ehkä olisi joutunut aloittamaan lenkkeilyn jopa viikon päästä ja tavoitehan on vasta ensi vuodessa.
lauantai 5. maaliskuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)