Kohti uutta elämää (ja kautta)

Hienoja suorituksia Pohjanmaalla. Puolet Färdelagetin vahvuudesta "jaksoi" raahata itsensä Pohjanmaan lakeuksille hienoon avokalliomaastoon mittamaan itseään muun FSO:n eliitin kanssa. Mitaleita ei joukkueen yhteiseen palkintokaappiin liiemmälti tullut, mikä sinänsä on hyvä asia, sillä palkintokaappiakaan ei ole. Mutta kokemusta ja hienoja suorituksia tuli sitäkin enemmän. Voidaankin todeta, että kestävyyspuoli alkaa olla kunnossa. Jaksoihan joukkueen ikänestori Antman käyttää yhteen rastiväliin yhtä paljon aikaa kun sarjan voittaja koko kisaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti nopeus- ja vetoharjoituksia.
Oma "harjoittelu" on viime aikoina ollut valmistautumista Tour de Helsinkiin, eli pyöräilykilsoi on yritetty saada taakse. Pienimuotoista hölkkäilyäkin olen yrittänyt aloitella. Perheen omassa Kesäkisassa on osakilpailu, jonka osa on 20 minuutin juoksu radalla. Onneksi Tenholan keskusurheilukentän kierros on vain 300 metriä. Normaalilla 400 metrin radalla juostuja kierroksia olisi tullut vain kymmenen. Tuosta pyöräilystä vielä sen verran, että viime sunnuntaina tuli koettua myös se, että vaikka lajissa saa istua melkein koko ajan ja varsinkin alamäessä ja/tai myötätuulessa paljon ilmaista saakin, on kuitenkin jossain määrin eroa 100 km:n ja 150 km:n välillä. No, hyvässä seurassa viimeisetkin kilometrit kyllä taittuvat, tosin loppumatkasta hieman hitaammin.
Vielä tuohon otsikkoon palatakseni. Nykyään ei TV:tä ole tullut seurattua, mutta viikonloppuaamuisin aamukahvia nauttiessa kuitenkin. Luonto-ohjelmiahan silloin on tapana tulla, mikä sinänsä sopii vallan mainiosti. Koulun biologian oppitunneista on kotvanen mennyt, ja oppiihan sitä jotain uuttakin kertauksen ohella. Sehän ei ole uutta, että syksyisin luonto, niin kuin itse asiassa me suunnistajatkin, vaipuu lepoon ja herää uudesti syntyneenä ja entistä parempana uuteen elämään. Omalta kohdaltani tämä tarkoittaa sitä, että huomenna alkavat opinnot kohti Personal Trainerin "titteliä" ja toivottavasti uraakin. Katsotaan sitten keväällä, millainen perhonen kotilosta kuoriutuu. Jepulis, täältä tähän. Mennään kuitenkin tänään vielä lenkille, eihän sitä tiedä, vaikka vielä pääsisi syksyn aikana suunnistamaan ja edustamaan emoseuraa ihan ulkomaille.